Viimeisiä tunteja viedään

Sunnuntai 18.3.2007 klo 15:40

Tänään se sitten loppuu tämä vaalikampanja. Toisaalta nyt kun vauhti on päällä voisi tätä jatkaakin, mutta toisaalta onneksi loppuu :)

Juuri tulin Leppäkosken vaalilautakunnasta, johon täällä Janakkalassa kuuluun. Itse en pidä siitä ajtuksesta, että ehdokkaat istuvat vaalilautakunnissa, mutta kun järjestelmä on tämä niin pakkohan sitä on mennä, kun luottamustoimen hoitamisesta ei voi kieltäytyä.

Mutta nyt itse asiaan...

Tämä kampanja on ollut ehdottomasti täällä Hämeessä vihreiden parhain kampanja. Koskaan aikaisemmin ei olla näin tiivistä ja innokasta työtä tehty. Yhdessä on ollut iloinen tekemisen meiniki päällä alusta loppuun asti. Ja luulempa, että tämä meininki jatkuu vaalien jälkeenkin.

Omaan kampanjaani olen myös tyytyväinen. Olen tehnyt käytettävissä olleilla resursseilla niin hyvän kampanjan kuin vaan olen voinnut tehdä. Toki aina parantamisen varaa on ja se on hyvä ajatellen tulevaa.

Kävi vaaleissa kuinka vaan tulee työ ainakin omalta osaltani jatkumaan ihmisten, luonnon, tulevien sukupolvien, vähemmistöjen, meidän jokaisen eteen jatkumaan.

Haluan kiittää jo tässä vaiheessa kaikkia hämäläisiä ihmisiä aktiivisesta keskustelusta ja asioiden kyseenalaistamisesta vaalitoreilla ja turuilla. KIITOS!

KIITOS, myös kaikille kampanjaan osallistuneille.

Ja nyt ulos raittiiseen ilmaan hapihyppelylle ja illan tuloksia odottelemaan ja jänitämään. :)

Kirjoittelemisiin, Anssi :)

Näiden vaalien suvereeni ykkönen - 111

Maanantai 12.3.2007 klo 18:51 - Kampanjapäällikkö Nina Sundell

Kun kysytään, miksi äänestää Anssia, minulla ei ole vaikeuksia kertoa, miksi se tämän nuoren miehen kohdalla kannattaa. Anssiin tutustuin ensikertaa tämän vuosituhannen alussa, kun itse liityin vihreisiin. Siinä vaiheessa hän oli jo tehnyt uraa vihreissä vuosia kun taas minä, yli kolmekymppinen perheenäiti, olin vasta päättänyt, että ”tars oikeesti tehdä jotain” sen iänikuisen narinan sijaan, ettei mikään kuitenkaan muutu eikä mihinkään voi vaikuttaa. Oli innostavaa tutustua nuoreen mieheen, joka jo niin varhain oli tajunnut, että meidän pitää osata katsoa tulevaisuuteen, tehdä päätöksiä tänään sen mukaisesti, ettei lastemme tarvitse maksaa huonoista valinnoistamme ja että nyt on aika päästä yli oman edun tavoittelusta ja nähdä metsä puilta ennekuin on liian myöhäistä.

Olen siis tuntenut Anssin jo vuosia ja minuun on tehnyt vaikutuksen hänen ”ei aina niin hiljainenkaan” puurtamisensa ja sinnikkyytensä nimenomaan yhteisen hyvän, meidän, Suomen ja maapallomme – sen ainoan - tulevaisuuden puolesta. On ehdokkaita, jotka vaalien lähestyessä heräävät koloistaan pyrkimään eduskuntaan kuka milläkin motiivilla, takana vähän tai ei välttämättä yhtään politiikan tekoa ja tuntemusta, edessään vain suuret lupaukset mitä haluaisi tehdä, jos eduskuntaan pääsisi.

Lepistön Anssilla sen sijaan, tällä janakkalalaisella kasvatustieteen ja erityispedagogiikan opiskelijalla, on poliittista taustaa vanhemmankin konkarin päihittämiseen. Anssi on kunnanvaltuutettu, seutuvaltuuston varapuheenjohtaja, Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja ja hän toimii myös Vihreä liiton valtuuskunnassa. Hänellä on oikeasti näyttöä poliittisesta työnteosta jo kymmenen vuoden ajan ja hänellä on sitä myöten näyttöä myös luottamuksesta. Ja luottamuksestahan vaaleissa juuri on kyse. Luottamuksesta siihen, että oma ehdokas peräänantamattomasti pyrkii viemään asioita eteenpäin. Puolue antaa raamit, mutta kansanedustaja antaa työhön sydämen.

Mutta toisaalta, ei pelkästään työ tee miestä. Poliittisen työnsä lisäksi Anssi osaa elää tässä ja nyt, toisia ihmisiä kunnioittaen ja arvojensa mukaisesti tallomatta muita jalkoihin omien päämääriensä vuoksi. Terveet elämäntavat ja terve järki yhdistyvät hänessä mukavaksi kokonaisuudeksi. Voi olla aina varma, että apua saa pyytämällä – joskus jopa pyytämättä! Hän osaa kääntää huonotkin päivät hymyksi ja olla ystävä, silloin kuin sitä tarvitaan. No, eihän Anssi tietenkään mikään yliluonnollinen ihminen ole – reipas, mukava ja fiksu nuorimies, joka tekee työtä sinun ja minunkin tulevaisuuden puolesta. Ja tiedän, että hän jatkaa sitä työtään myös vaalien jälkeenkin – oli se sitten eduskunnassa tai omassa piirissään.

Äänestä! Se on kaikkein tärkeintä. Jos haluat äänestää luotettavaa, nuorta mutta kokenutta ihmistä, äänestä Anssia!

Tukijoukkojen tuella

Nina Sundell

Anssi Lepistön kampanjapäällikkö

Hyvää Päivää Forssassa

Sunnuntai 11.3.2007 klo 20:02 - Anssi

Kuvassa Anssi ja vaalipuskuri Hidalgo (Suomenlammas pässi, Suomen viimeinen, jolla sarvet).

Viimeinen varsinainen ja kokonainen vaaliviikonloppu on takanapäin. Vähiin käy.

Takana on mielenkiintoinen viikonloppu Hyvää PÄivää-messuilta Forssasta. Ihmiset olivat liikkellä ja keskustelu vaaleista oli vilkasta. Mielenkiintoista oli havainta, että monet hakevat uutta ehdokasta, jota äänestää. Istuvat kansanedustajat eivät tunnu kovin suuressa huudossa olevan.

Nähtäväksi jää auttaako se meitä ei vielä istuvia edustajia. :)

Mukavaa ja aktiivista viikkoa kaikille!

Taiteilijankin elää ja asuu

Keskiviikko 7.3.2007 klo 22:05 - Anssi

Suuri joukko taiteilijoista työskentelee jossakin vaiheessa apurahan turvin. Apurahalla työskentely muodostaa myös monella taiteilijalla huomattavan osan työhistoriaa. Tähän liittyy monia ongelmia. Apuraha ei kerrytä työttömyysturvaa, vanhempain- ja sairauspäivärahaa eikä eläkettä.

Taiteilijankin tulee syödä ja asua. Siksi apurahajärjestelmää tulee kehittää. Valtion on kasvatettava jaettavien apurahojen määrää, jotta koulutettujen taiteilijoiden resursseja ei hukata pakottamalla heitä koulutusta vastaamattomaan työhön. On resurssien hukkaamista, jos lahjakas ja pitkän taiteellisen koulutuksen saanut henkilö työskentelee alalla, jolle häntä ei ole koulutettu tai joutuu kokonaan luopumaan taiteilijan työstä.

Apurahojen merkitys vaihtelee paljon riippuen siitä millä taiteen alalla on. Erityisen merkityksellisiä apurahat ovat mm. kuvataiteilijoille, kirjalioille ja tanssijoille. Taiteilijan kokonaisvaltaista sosiaaliturvaa on kehittävä ja tässä tulee ottaa huomioon se, ettei käteen jäävän apurahan määrä pienene. Konkreettisesti tämä tarkoittaa mm. verovapaan apurahan ylärajan korottamista.

Lisäksi vanhempainpäivärahat tulee sitoa työtuloon, sillä se auttaa nuoria taiteilijoita perheen perustamisessa. Myös työvoimaviranomaisten resursseja neuvoa taiteilijoita on kehitettävä niin, että taiteilijoille voidaan paremmin löytää kuhunkin elämäntilanteeseen sopiva toimeentulon lähde. Yritystoimintaan rohkaiseminen on yksi keino työllistää taiteilija, toki se ei sovi kaikille. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei työvoimaviranomainen merkitse taiteilijaa yrittäjäksi, jos näin ei oikeasti ole, sillä tällöin taiteilija menettää oikeuden peruspäivärahaan. Kaikilla taiteilijoilla tulee olla oikeus työttömyysturvaan. Keskeistä on ottaa huomioon taiteilijan yksilöllisyys.

Apurahojen kohdalla tulee myös muistaa, että raha ei ole yksin tarkoitettu palkaksi vaan sillä maksetaan mm. tilavuokria, välineitä ja materiaaleja. Tämä on otettava huomioon, kun työttömyysturvaa ja muita sosiaaliturvaetuuksia sovitetaan yhteen.

Taiteilijan eläkkeen järjestämisen osalta on olemassa muutamia erilaisia malleja miten asian voisi hoitaa. Ensiksi niiden taiteilijoiden, jotka työskentelevät henkilökohtaisella apurahalla tulisi ottaa pakollisena eläkevakuutus. Tällöin pitäisi määritellä minkä suuruinen apuraha otettaan huomioon. Toiseksi apuraha käytäntö voitaisiin muuttaa niin, että jo apurahaa myöntäessä eläke- ja muut sosiaaliturvaetuudet tulisivat huomioiduksi. Eli niin, että niiden rahallinen määrä siirtyisi suoraan taiteilijan eduksi ja olisi jo laskettu mukaan apurahaan. Ongelma tässä on se, että tämä saattaisi pienentää apurahojen suuruutta sosiaalimaksujen suuruisella summalla (jota en suinkaan kannata). Kolmanneksi myönnettävien taiteilijaeläkkeiden määrää on lisättävä.

Tärkein keino parantaa taiteilijoiden asemaa on vihreiden esittämä perustulo, jossa jokaiselle täysi-ikäiselle maksetaan tietty palkka. Perustulo takaa taiteilijalle pienen, mutta säännöllisen toimeentulon paremmin kuin nykyinen erilaisista sosiaalietuuksista ja apurahoista muodostuva kokonaisuus. Lisäksi kaikki alle 1000 euron tulot pitäisi olla verottomia.

Vaalikuume nousee!

Keskiviikko 7.3.2007 klo 22:03 - Anssi

Kyllä se vaan niin on, että mitä lähemmäksi vaaleja mennään sitä kuumeisemmaksi olo tulee. Tänään oli aivan upea kampanjapäivä Lahdessa. Vaalilehteä sai jaella oikein urakalla :)

Keskustelessa ihmisten kanssa huomaan kuinka moni on hakemassa aivan uutta ehdokasta, jota äänestäisi. Moni sanoo ettei anna ääntä viime kerralla äänensä saaneelle. Varsinkaan istuvat kansanedustajat eivät puheidenperusteella näytä olevan kovassa huudossa.

Toivon tietenkin, että hämäläiset lähtevät innollä äänestämään. Erityisesti toivon, että nuoret lätevät uurnille ja valitsevat nuoren ehdokkaan. Vain saamme uuteen eduskuntaan monta alle kolmekymppistä kansanedustajaa.

Se, että ennakkoäänestys alkoi tänään tuntuu uskomatomalta. Mihin tämä aika oikein on mennyt...?

Hiphei!

Keskiviikko 28.2.2007 klo 16:36 - Anssi

Nyt on vaalisivut päivitetty. Päivityksessä päivittyi erityisesti sivujen ulkonäkö. Asiasia sisältö pysyi samana, pientä pilkunviilausta lukuunottamatta.

Hyvinvointia edistämään!

Sunnuntai 18.2.2007 klo 21:03 - Anssi

Ikärankenteemme muutos vaikuttaa suoraa siihen miten terveys-, sosiaali- ja liikuntapalveluita tulee kehittää ja millaisina näitä palveluita tulevaisuudessa tulee tuottaa. Ikääntyvät eivät kuitenkaan ole ainoita, joiden terveys on uhattuna. Heikommassa tilanteessa ovat itseasiassa ne joita elämä kolhii muutenkin.

Terveyden edistäminen tulee nähdä kokonaisvaltaisena ja taloudellisesti kannattavana. Kansalaisten huono terveys tulee kalliiksi valtiolle, kunnille ja työnantajille. Ennenkaikkea huono terveys aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja huonontaa ihmisten elämän laatua.

Ihmisten tulee itse ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään ja elintavoistaan. Elämän vaatimusten koventuminen ja kiire vievät voimavaroja pois itsensä huolehtimisesta. Pelkkä yksilön vastuu ei riitä. Tästä syystä tarvitsemme valtion ja kuntien panostusta turvaamaan ihmisten mahdollisuudet huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.

Tarvitsemme kansallisen hyvinvointiohjelman, jonka avulla takaamme jokaisen kansalaisen mahdollisuudet aktiiviseen ja omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Tässä ohjelmassa tulee kartoittaa laajasti suomalaisia vaivaavat terveyttä heikentäät tekijät ja pyrkiä löytämään ratkaisu näiden haasteiden ratkaisemiseksi.

Kiirellisin toteutettava terveysteko on alkoholiveron nostaminen vähintään sille tasolle, jolla se oli ennen veron alennusta. Tämä tulee tehdä heti uuden eduskunnan aloitettua työnsä.

Terveyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä tulee tehdä kansalaisvelvollisuus ja terveiden elintapojen pitää olla kansalaismahdollisuus. Koska yhteiskunta on lisännyt ihmisten vastuunoton tarvetta, on yhteiskunnan vastaavasti annettava ihmisille voimavaroja ja mahdollisuuksia terveisiin elämäntapoihin.

Terveyden edistäminen on osa kokonaishyvinvointia. Tästä syystä se tulee huomioida laajasti eri sektorien ja hallintoalojen päätöksenteossa. Tämän avulla yhteiskuntamme tarjoaa suvaitsevan ja sekä fyysisesti että sosiaalisesti kannustavan ympäristön yksilöille ja perheille oman näköisen terveyden edistämiseen.

Tarvitsemme siis enemmän aikaa huolehtia itsestämme yhdessä perheen, ystävien ja sukulaisten kanssa. Tarvitsemme urheilukenttiä, uimarantoja, pururatoja, hiihtolatuja...

Kuulumisia OAJ:n vaalipaneelista 14.2

Torstai 15.2.2007 klo 12:03 - Anssi

Kuvassa oikealta: Tarja Anttonen (Kesk.), Ulla Appelroth (Sdp), Joonas Korhonen (Vas), Jari Koskinen (Kok) ja Mie - Vihreä-Anssi.

Eilen OAJ:n vaalipaneelissa Hämeenlinnassa, Koulutuskeskus Tavastiassa keskusteltiin koulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Tilaisuus oli mielestäni onnistunut ja opettajista koostunut yleisö sai vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin.

Tilaisuus oli myös siksi mielenkiintoinen, että sai todellisen tuntuman siihen miten muissa puolueissa koulutuskysymyksistä ajatellaan. Täytyy todeta, että uskomattomia vastauksia tuli kuultua illan aikana. En edes lähde referoimaan niitä tässä.

Keskustelussa nousi esille mm. päivähoidon hallinnollinen kysymys eli se minkä hallintokunnan alaisuudessa päivähoidon tulisi olla. Itse olen sitä mieltä, että päivähoidon paikka olisi koulu/sivistyspuolen alaisuudessa. Tällöin muodostuisi eheä kasvatuksellinen kokonaisuus, jossa eri ikäluokkien kasvatuksesta vastaavat ammatilaiset pääsisivät todelliseen yht6eistyön tilaan. Nykyisessä tilanteessa, jossa päivähoito on perusturvan/sosiaalipuolen alaisuudessa yhteistyö jää helposti pintapuoliseksi, jopa lapsesta kerätyt tiedot saattavat jäädä kokonaan koulun saaman tiedon ulkopuolelle.

Itse olen ollut tekemässä Janakkalan kunnanvaltuustossa aloitetta siitä, että Janakkalassa selvitettäisiin ja lopulta siirrettäisiin päivähoito koulutuslautakunna alaisuuteen. Aloite alku knakeuden jälkeen saamassa tuulta purjeisiin.

Seuraavalla eduskuntakaudella nimenomaan päivähoitoaki tulee saattaa päivitettyyn tilaan.

Koulupuolella kannatan mm. sektorimerkittyjä rahoja, jotta kunnissa ja koulussa pystytään todella takamaan laadukas opetus. Ei ole oikein, että tällä hetkellä koulutuksen rahoitussuhde menee kunnan piikkiin luvuin 30 - 70.

Lisäksi turvallisen, laadukkaan ja innovatiivisen koulutyön tukemiseen tulee kiinnittää huomiota. Tämä tapahtuu mm. lisäämällä opettajien täydennyskoulutusta.

Myös opettajankoulutuksen ajanmukaistaminen ja nykypäivän haasteisiin paremmin vastaaminen on nostettava keskusteluun. Tiedämme mm. että erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on kasvanut rajusti. Edelleenkään luokanopettajankoulutuksessa ei pakollisena oli kuin 3-5 opintopistettä erityispedagogiikkaa.

Myös esille nostettu keskustelu Normaalikoulujen asemasta on mielestäni syytä käydä ja pohtia mikä olisi opiskelijoiden opettajuuteen kasvun kannalta parhain ratkaisu harjoittelujen suorittamistavaksi. Lisäksi tulee pohtia sitä onko nykyinen järjestelmä epätasa-arvoinen. Olisiko kokonaisuuden kannalta aprempi, että opiskelijoiden myötä koululle tuleva uusi kasvustieteelinen tieto leviäisi pidemmälle, eikä pelkästään Normaalikoululle?

Vaalityössä Hämeenlinnan Reskalla

Maanantai 12.2.2007 klo 19:12 - Anssi

Vaalityö on kivaa!

On mukava tavat hämäläisiä ihmisä eripuolella vaalipiiriämme ja keskustella mielenkiintoisista asioista. Tässä tunnelmia Hämmenlinna Reskalta.

Pienillä teoilla parempi maailma

Maanantai 12.2.2007 klo 19:03 - Anssi

Anssi Lammilla 11.2.2007

PIENILLÄ TEOILLA PAREMPI MAAILMA

"Vihreä politiikka on rohkeaa, reilua, vastuullista ja oikeudenmukaista. Nämä kolme teemaa sopivat hyvin keskusteluun, kun puhumme globalisaatiosta. Ollemme käymässä eduskuntavaaleja, joissa aika pitkälle puhutaan kansallisista asioista (terveydenhuollosta, koulutuksesta jne) , joka on tietty ymmärrettävää. Mutta mielestäni on aivan yhtä tärkeää puhua globaaleista asioista, sillä maailman menoon vaikutetaan nimenomaan kansalliselta ja paikalliselta tasolta.

Meidän tulee tavoitella ja saavuttaa reilu globalisaatio. Globalisaatio ei tällä hetkellä sitä ole – rikkaat rikastuu, köyhät köyhtyy, niin suomessa kuin maailmallakin. Mitä tämä reilu globalisaatio sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa mm. sitä, että meidän tulee taata kaikille maailman lapsille koulutus, me tarvitsemme yhteisiä pelisääntöjä, jotta voimme vastata globalisaation haasteeseen. Tämän lisäksi meidän tulee ymmärtää, että turvallisuus on kokonaisuus, joka rakentuu monesta eri asiasta – mm. arjen sujuvuudesta ja ympäristön hyvinvoinnista.

Mitä tämä maailman kaikkien lapsen kouluttaminen sitten tarkoittaa? Ensinnäkin ihmiskunta on vauraampi kuin koskaan. Ja meillä totisesti on varaa taata jokaiselle maailman lapselle koulutus ja ruoka. Ja tätä kautta poistaa maailman äärimmäinen köyhyys ja nälkä. Lisäksi koulutuksen kautta saamme ajaettua läpi tietoa ehkäisystä, joka on yksi keskeisempiä globaaleja asioita. Myös naisten kouluttaminen on tärkeää.

No, miten tämä tapahtuu? Onko tämä mahdollista? On mahdollista. Se tapahtuu mm. nostamalla Suomen kehitysapu 0,7 prosenttiin kansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä. Yksin tämä kehitysavun nostaminen ei toki riitä vaan myös mm. maailman kaupan rakenteita tulee muuttaa reilummiksi. Lisäksi meidän tulee luoda uusia rahoitusjärjestelmiä kehitysavun rahoittamiseksi kuten mm. kansainvälinen lentovero. Myös köyhimpien maiden haitalliset vientituet tulee poistaa.

Eli tästä päästään reilujen yhteisten pelisääntöjen luomiseen, josta jo aiemmin mainitsin. Näiden yhteisten pelisääntöjen kautta köyhimpien maiden tuotteiden pääsy maailmanmarkkinoille taataan sekä köyhimpien maiden neuvotteluasema tasavertaisina kumppaneita. Tämä lisäksi EU:n asemaa pitää lisätä, jotta se voi vastata globalisaation haasteisiin nimenomaan hyvinvointia ja ympäristöä koskevissa asioissa. Keskeistä EU:n roolissa on pelisääntöjen luominen nimenomaan valtioiden ja yritysten välillä.

Turvallisuus on yksi kysymys, kun puhutaan pelisäännöistä. Ja, kun puhumme reilusta turvallisuudesta, puhumme YK:sta ja sen roolista. YK:n roolia ja mahdollisuuksia puuttua maailman turvallisuuteen ja turvallisuus uhkiin (erilaiset ympäristökatastrofit, terrorismi, kehitysapu yms.) on parannettava. Tämä parantaminen tarkoittaa mielestä koko YK järjestelmän kehittämistä, uudelleen organisointia ja erityisesti YK:n päätöksenteon demokratisointia.

Lisäksi meidän tulee muistaa, että turvallisuus koostuu monesta pienestä asiasta – kuten mainitsin - mm. arjen sujuvuudesta, ympäristön hyvinvoinnista, ilmastomuutoksen pysäyttämisestä jne. Mutta ennen kaikkea turvallisuus muodostuu oikeudenmukaisuudesta.

Mitä vähemmän maailmassa käytetään rahaa aseisiin sitä parempi! Maailman suurimmat turvallisuusuhat ovatkin köyhyys ja eriarvoisuus. Josta jo edelle puhuttu. Mutta sen lisäksi asevarustelu lisää turvattomuutta – aseet joutuvat liian usein vääriin käsiin. Meidän tulee aktiivisesti puuttua aseiden leviämiseen ja erityisesti laittomaan asekauppaan. Myös pienaseiden leviämiseen on puututtava.

Olen puhunut globaaleista maailman asioista, jotka ehkä tuntuvat kaukaisilta ja, että ne eivät kosketa omaa elämää. Mutta jos näin ajattelee, niin ajatus onkin aivan väärä. Nimittäin maailman muuttaminen lähtee liikkeelle kotisohvalta, pienillä teoilla. Me emme ehkä voi ihan kaikkea maailman kurjuutta poistaa ja emme voi yksilöinä olla ihan kaikessa mukana. Voimme kuitenkin tehdä monta pientä asiaa, joilla tuemme toimintaa reilumman maailman luomiseksi. Voimme valita jokin tietyn, juuri minua koskettavan asian, jonka eteen on halu tehdä työtä. Se voi olla kehitysapua työtä, jolla tuetaan köyhien maiden lasten tai naisten kouluttamista, se voi erilaista yhdistystoimintaa mm. maailmankauppa toimintaa. Tai se voi olla toimintaa aseista vapaan maailman puolesta. Tai se voi olla niitä pieniä tekoja, joilla hidastetaan ja lopulta pysäytetään ilmastonmuutos. Jokainen voi valita itselleen sopivan tavan toimia.

Maailma muuttuu, koska sitä muutetaan! Meille vähän on muille paljon!"

Blogin pitoa

Maanantai 12.2.2007 klo 18:49 - Anssi

Täytyy sanoa, että tällaisesta blogin pitämisestä on kyllä melkoisesti huolta ja harmitusta. arsinkin silloin, kun vuorokauden tunnit eivät anna periksi kirjoittaa ja kertoa kuulumisíaan.

Viime viikko on ollut niin kiireistä aikaa, että jostain on pitänyt karsia ja tällä kertaa se on ollut tämä blogiin kirjoittaminen. Tärkeimpiä asioita ovat olleet opiskelu - erityisesti tuntisuunnitelmien tekeminen, ystävät, tuttavat ja perhe. Ja luulempa, että näihin ajan sijoittaminen on ollut viisainta. Mutta nyt taas hieman aikaa kirjoitella jotaikin, niitä näitä.

Mukavaa viikkoa! :)

Junailua

Lauantai 3.2.2007 klo 20:36 - Anssi

Tässä onkin taas saanut junailla kunnolla. Eilen matkasin Rovaniemeltä Hämeenlinnaan. Sellainen reilun kahdeksan tunnin matkaaminen junassa käy työstä. Matkalla oli hienoa seurarailla junan ikkunasta suomalaista talvimaisemaa. Pitkän matkan aikana huomasi myös kuinka maisemalliset piirteet vaihtelevat huomattavasti eri puolilla Suomea.

Junamatkan aikana ehtii myös miettimään monia asioita. Yksi tämän matkan ajattelun aiheista oli mikäpä muukaan kuin julkinen liikenne ja erityisesti raideliikenne.

Seuraavaan hallitusohjelmaan on ehdottomasti kirjattava tavoitteeksi raideliikenteen kehitäminen ja parantaminen. Itseasiassa pelkää kirjaaminen ei riitä vaan tulevan hallituksen on ositettava myös rahaa.

Rahaa tarvitaan ensinnäkin huonokuntoisen rataverkostomme korjaamiseen ja toiseksi uusien rataosuuksia rakentamiseen. Uuden radan rakentamista mm. Lounais-Hämeenseen tulee ehdottomasti lähteä valmistelemaan. Raitelleella olisi selkeä merkitys Forssan talousalueen kehittymiselle, rata toisi mukanaan asukkaita ja yrityksiä.

Myös VR:n palveluita tulee kehittää. On uskomatonta kuinka jatkuvalla syötöllä VR:n palveluita karsitaan. Meitä hämäläisiä on koskettanut mm. päätös pendoliinojen pysähdyspaikkakunnista. Tämähän tarkoitti sitä, että pendoliinot vain lisäävät vauhtia Hämeenlinnan ja Riihimäen kohdalla. Moni pendoliinolla pääkaupunkiseudulle töihin kulkenut vaihtoi valitettavasti kulkuneuvokseen oman auton, sillä korvaavat vuorot hankaloittivat monen työmatkaa mm. jatkoyhteyksien osalta.

Julkistaliikennettä tulee kehittää kokonaisuutena ja siitä on tehtävä kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Lisäämällä raiteita vähennemme rekkaliikennettä ja lisääme tieturvallisuutta. Tavaroiden kuljettaminen raiteilla on myös ekologisempaa, turvallisempaa ja taloudellisempaa.

Niina ja tänään matkailin sitten Helsinkiin. Vihreän liiton valtuuskunnan kokoukseen. Kyllä on matka Hämeenlinnasta Hesinkiin lyhyt - verrattuna eiliseen matkaan ;)

Terveiset Lapista!

Torstai 1.2.2007 klo 17:17 - Anssi

Täytyy sanoa, että kymmenen pakkasastetta merkitsee suorastaan hellettä, kun saanut kulkea muutamia päiviä kolmenkymmnen asteen paukkupakkasissa. Sitä on niin pasmat sekaisin ettei tiedä mistä välistä vaatetta vähentää.

Oletko muuten huomannut miten raikkaalta pakkanen tuoksuu? Säiden suhteen surkean syksyn jälkeen on ihanaa, että olemme saaneet nautittavaksemme neljännen vuodenajan - talven. Ainakaan minulle talvi ei ole talvi ellei ole lunta ja pääse hiihtämään. Tosin täällä Rovaniemellä, jossa olen tämän viikon ollut ei hiihtämään tehnyt mieli lähteä tuon pakkasen takia, vaikka eihän se ole kuin pukeutumiskysymys.

Viime syksy on kyllä valitettavasti kertonut meille kaikille, että ilmastonmuutos on karulla tavalla totta. Nyt kysytään jokaisen voimia ja ponnisteluita, jotta saamme säilyttää neljä vuoden aikaamme. Moni uskoo, ettei mitää ole enää tehtävissä, mutta itse ajattelen toisin. Meillä on mahdollisuus pysäyttää ilmaston lämpeneminen, jos vain niin haluamme. Nyt kystään ihmisten halua ja tahtoa. Olemmeko valmiita luopumaan jostain yhteisen hyvän vuoksi on se kysymys, joka jokaisen tulee itselle esittää.

Minä ainakin olen - neljän vuodenajan puolesta!